Tartuntatautilain uudistuksessa on paljon hyvää – 2 metrin turvaväli katastrofaalinen
Filmikamarin kannanotto 7.5.2021
Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta ja laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta on parasta aikaa eduskunnassa.
Hallituksen esityksen perusteluissa tervetullut kohta, joka mullistaa suomalaisen koronastrategian: ”Turvavälien osalta on huomioitava muun muassa kyseisen tilan ominaisuudet sekä tilan ilmanvaihto. Kategorinen kahden metrin turvavälisuositus ei palvele kaikkia tiloja, minkä vuoksi sääntelyssä tulisi ottaa huomioon turvavälin sovellettavuus erilaisissa tiloissa.”
Kun tilojen ja tilaisuuksien ominaispiirteen huomioidaan, se antaa mahdollisuuden säännellä yleisötilaisuuksia aidosti terveysturvallisesta näkökulmasta.
Olemme huolissamme, miten alueelliset viranomaiset tätä lain perustelua noudattavat, koska tähän mennessä rajoituksia on määrätty välittämättä lainkaan yleisötilaisuuden järjestelyistä ja luonteesta. Aluehallintovirastot ovat myöntäneet, että rajoitukset eivät ole perustuneet tietoon elokuvateatteritoimialan turvallisuudesta.
Muissa Pohjoismaissa tässä on onnistuttu. Muun muassa Tanskassa on elokuvasalissa käytössä metrin turvaväli, koska siellä istutaan yhteen suuntaa määrätyllä paikalla ja elokuvateatterin ilmastointi on turvallisuuden kannalta optimaalinen. Aulatiloissa taas noudatetaan kahden metrin turvaväliä.
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että nykyaikainen elokuvateatteri on koronaturvallinen. Tutkimusten lisäksi myös käytäntö on osoittanut, että elokuvateatterissa on turvallista: Suomesta, eikä maailmalta ei ole tiedossa yhtään tartuntaketjua, joka olisi lähtenyt elokuvateattereista. Pandemian keskellä jopa 1–2 metrin turvaväleillä on vältytty tartuntaketjuilta.
Kahden metrin turvavälin mekaaninen noudattaminen olisi katastrofaalista
Kahden metrin turvaväli syö elokuvasalin asiakasmääriä niin, että salin muodosta riippuen jää käytettäväksi vain 10–25 % salin kapasiteetista. Toteutuessaan rajoitus olisi myös täysin epäoikeudenmukainen verrattuna muihin elinkeinoihin. Aloilla, joista todistetusti on lähtenyt satoja tartuntaketjuja, sallitaan sisätiloissa 50 tai 75 prosentin täyttöaste.
10–25 % kapasiteetilla elokuvateatterien toiminta ei ole kannattavaa. Kotimainen elokuva on kärsinyt jo pitkään koronan vaikutuksista. Elokuvien tuottajat ovat panostaneet miljoonia elokuvien tuotantoon ja varmuuden vuoksi rajoitetut kävijämäärät estävät elokuvien mahdollisuuden menestyä taloudellisesti. Valtion tukitaakan kasvu jatkuisi, vaikka rajoituksella ei olisi vaikutusta elokuvateattereiden koronaturvallisuuteen.
Jos kaikkia yleisötilaisuuksia niiden luonteesta, olosuhteista tai järjestelyistä huolimatta rajoitetaan samalla tavalla, rajoitukset eivät kohdistu tehokkaasti ja ne aiheuttavat kokonaishaittoja, joiden määrä ylittää rajoituksilla saavutetun hyödyn.
Lisätietoja
Tero Koistinen
toimitusjohtaja
Suomen Filmikamari ry
Suomen Filmikamari ry on elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö, jonka jäseniä ovat Suomen elokuvateatteriliitto – SEOL ry sekä Suomen elokuvatoimistojen liitto ry (SEL). Järjestöt edustavat kattavasti suomalaisia elokuvateattereita sekä Suomessa toimivia elokuvien maahantuojia ja levittäjiä. Suomessa on tällä hetkellä 177 elokuvateatteria 130 paikkakunnalla. Elokuvateattereita operoi noin 120 eri yritystä tai yhteisöä. Suomalaiset elokuvateatterit ovat pääosin perhe- tai yhdistysomisteisia mikroyrityksiä tai pk-yrityksiä. Elokuvateatterit ja elokuvalevittäjät työllistävät noin 1 100 henkeä.