SEOL-tiedote 7/2008

Sisällys
– Kulttuuriseteli on tulossa
– Art Cinema 2008 = Action + Management
– Koulukinoyhdistykseen uusi tuottaja
– Kotimainen dokumenttielokuva siirtyy 2K-aikaan
– Suurpanostus ruotsalaiseen elokuvaan Suomessa
– 2009 elokuvateatterikalenteri saatavilla
– SEOL:in syyskokous

Kulttuuriseteli on tulossa

Hallitus on esittänyt eduskunnalle verolain uudistusta (HE 112/2008 vp), johon sisältyy myös verovapaa kulttuuriseteli. Esityksen mukaan kulttuuriseteli ja muu työnantajan työntekijälle tarjoama tavanomainen ja kohtuullinen työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta säädettäisiin 400 euroon asti verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Lakimuutosten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2009. Laki hyväksyttänee eduskunnassa marraskuun lopussa.

Verovapaana kulttuuritoimintana pidetään työntekijän käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä taikka vastaavassa muussa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa. Vastaavana muuna eri taiteenaloihin liittyvänä tapahtumana tai tilaisuutena pidetään elokuva-, kirjallisuus-, kuva-, muotoilu-, näyttämö-, rakennus-, sävel-, tanssi-, valokuva- ja sirkustaiteeseen liittyviä tapahtumia ja tilaisuuksia. Verovapauden piiriin kuuluisi myös käynti tiedekeskuksessa ja urheilutapahtumassa. Veroedulla tuettaisiin sisäänpääsymaksuja näihin tilaisuuksiin.

Ainakin kolme palveluntarjoajaa on ottanut yhteyttä elokuvateattereihin: Luottokunta, RJ-kuntoiluseteli Oy sekä Smartum. Muitakin on mahdollisesti tulossa markkinoille.

Palveluntarjoajat hoitavat kulttuuriseteli- ja rahaliikenteen ja mikä tärkeintä, myyvät ja markkinoivat seteleitä asiakasyrityksilleen, joiden henkilökunta voi sitten käyttää ostettuja kulttuuriseteleitä muun muassa elokuvateattereissa.

Palveluntarjoajien provisiotarjous elokuvateattereille on liikkunut 2,95–5 % välillä. Jokaisella palveluntarjoajalla on ollut hieman eri euromääräisiä seteleitä, jollakin vain yhtä euromäärää. Palveluntarjoajat eivät edellytä yksioikeussopimusta, joten teatterit voivat halutessaan tehdä sopimuksen myös usean palveluntarjoajan kanssa.

Jos lakiesitys menee läpi, se tarjoaa merkittävästi uusia mahdollisuuksia elokuvateattereille. Jokaisen teatterin kannattaa miettiä vakavasti kulttuurisetelien hyväksymistä. Ne teatterit, joilla on niukasti resursseja esimerkiksi yritysmyynnin kehittämiseksi, voivat saada merkittävää apua yritysmyynnin edistämisessä seteleiden palveluntarjoajien markkinointi- ja myyntiponnisteluista.

Art Cinema 2008 = Action + Management

CICAE (Confédération Internationnale des Cinémas d’Art et d’Essai), kansainvälisen arthouse-teattereiden liiton koulutustapahtuman Art Cinema 2008 = Action + Management (24.8.–3.9.2008, Venetsia) tarkoituksena on kurssittaa elokuva-alan monimuotoisuuteeen nuoria jo arthouse teattereissa toimivia työntekijöitä; teatterinhoitajista koneenkäyttäjiin, ohjelmistovastaavista tapahtumakoordinaattoreihin.

Suomessa tilanne on hivenen erilainen kuin muualla Euroopassa, jossa arthouse-teatteri on nimikkeenä ja toimintamallina arvostettu ja tunnettu. Eurooppalaiseen kattojärjestöön CICAE:n (perustettu 1955) kuuluu yli 3 000 salia; Ranskassa 1000, Italiassa 1 400, Saksassa 300, Sveitsissä 90 ja loput yli 20 muussa Euroopan maassa. Järjestöön kuuluu myös 15 festivaalia; Berliini, Festroia, Cannesin Director’s Fortnight, Venetsia, Locarno, Hampuri jne. Suomessa jäseniä on kaksi eli Oulun Studio ja Niagara (jäsenyyshakemus jätetty).

Arthouse-teatterit ovat vahva tekijä eurooppalaisella teatterikentällä. Arthouse-teattereissa käy vuosittain noin 100 miljoonaa katsojaa ja niissä maissa, joissa arthouse ala on hyvin kehittynyt, näiden teattereiden osuus kaikista myydyistä pääsylipuista vaihtelee 10 ja 25 prosentin välillä. Tilastollisesti monissa maissa arthouse-teattereiden osuus eurooppalaisen laatuelokuvan lipputuloista on jopa 80 %. Näissä teattereissa katsojat myös voivat tutustua mm. Afrikan, Aasian, Latinalaisen Amerikan ja USA:n independent-elokuvaan.

Kurssin sisältö on laaja ja monipuolinen. Kurssilla käydään läpi elokuvan kävijäsosiologisia käyttäytymismalleja, elokuva-alan rahoitusta, festivaalien järjestämistä, ohjelmiston suunnittelua, markkinointia, arthouse teattereiden kansainvälisiä ja kansallisia tukimuotoja, arthouse teattereiden kansainvälistä yhteistyötä, elokuvien levitystä ja tuottamista, digitalisointia, vaihtoehtoisten esitysmallien esittelyä, kansallisia alan erityispiirteitä ja ongelmia, eri maiden arthouse teattereiden toimintamalleja, jne. Ryhmätöiden avulla sovelletaan opiskeltuja asioita käytäntöön.

Kokonaisuudessaan kurssin kattavuus on jopa lievästi ylimitoitettu. Kymmenen päivän aikana käydään läpi siis lähes kaikki mitä elokuva-alalta täytyy tietää. Nuoremmille, alalla vähän aikaa olleille, kurssi on vaativa. Teoriaa hivenen liikaa ja tietoa roppakaupalla, jota on vaikeahko sisäistää niin lyhyessä ajassa. Samalla kiire on ainainen, joten yhteen asiaan ei välttämättä ehditty perehtyä tarpeeksi syvällisesti vaan hypättiin jo seuraavaan asiaan.

Lievästä kritiikistä huolimatta, kurssi on aivan loistava, jota voi suositella vilpittömästi jokaiselle ko. toimialan toimijalle joka puolella Eurooppaa. Vaatimuksena on hyvä englanninkielen taito. Kurssin sisältämä informaatio on erittäin hyödyllistä, sisällöltään monipuolinen ja lisänä myös kontaktien saaminen ympäri Eurooppaa. Kurssin opetuksen taso on korkea, kukin luennoitsija on oman haaransa erityisasiantuntija ja luentojen jälkeen olleet keskustelut olivat antoisia.

Kurssin sisältöön kuuluu siis myös tutustuminen Venetsian elokuvajuhliin ja Circuito Off lyhytelokuvafestivaaliin. Venetsian elokuvajuhlille akkreditointi Professional Industry nimikkeellä, jolla voi käydä katsomassa festivaalielokuvat normaali – ja lehdistönäytöksissä ja osallistua erilaisiin ”markkinointi”-tapahtumiin. Maailmantähtien kanssa voi myös askeltaa yhtä matkaa esim. Lidon uimarannalla.

Circuito Off on nuori lyhytelokuvafestivaali San Servolon saarella (Venetsian kaupungin omistama), joka on erinomainen paikka järjestää festivaali; tiivis, kompakti paikka ja yleisö että vieraat sekaisin. Tumma taivas, pimeä ilta ja lämpötila + 30, niin paljon parempaa ulkoilmaesitysmahdollisuutta tuskin on. Kävijöitä viiden päivän festivaalilla n. 10 000.

Juha Elomäki, Niagara, Pirkanmaan elokuvakeskus

Koulukinoyhdistykseen uusi tuottaja

Anna-Liisa Puura-Castrén on vuorotteluvapaalla tuottajan työstä 1.10.2008 alkaen. Vuorotteluvapaan sijaisena aloitti Marjo Kovanen 24.9.2009.

Kovanen on tehnyt Koulukinolle oppimateriaaleja yli kahden vuoden ajan. Kovanen on kirjoittanut eri julkaisuihin elokuva-aiheisia juttuja sekä arvosteluja. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri.

Koulukinon tuottajaksi Kovanen siirtyi Museovirastolta, jonka palveluksessa hän oli muun muassa museonhoitajana Cygnaeuksen galleriassa sekä apulaistutkijana Suomen kansallismuseossa.

Marjo Kovasen tavoittaa puhelinnumerosta 0400 459 871 ja sähköpostitse osoitteesta marjo.kovanen(ät)koulukino.net

Kotimainen dokumenttielokuva siirtyy 2K-aikaan

Tänään 31.10.2008 ensimmäinen kotimainen pitkä dokumentti saa ensi-iltansa Bio Rex -elokuvateattereissa Hämeenlinnassa ja Kajaanissa 2K-digitaalisessa muodossa. Kiti Luostarisen Palnan tyttäret on ensimmäinen 2K-formaatissa elokuvateattereissa esitettävä suomalainen dokumentti.

Tampereen elokuvajuhlien Risto Jarva -palkinnon voittanut Kiti Luostarisen hieno dokumentti Palnan tyttäret (2007) esittelee 6-vuotiaan Devin, joka on adoptoitu Suomeen Intiasta. Palnan tyttäret on dokumenttielokuva rakkauden synnystä ja yksin maailmaan jääneistä lapsista, jotka löytävät kodin. Se käsittelee inhimillisen elämän suuria teemoja: lapsuutta, muistia, rakkautta ja ihmisen identiteetin muotoutumista.

Kiti Luostarinen: PALNAN TYTTÄRET, 2007 -S- 69 min
Yksivuotias Devi oli löydetty Delhin rautatieasemalta pahasti nälkiintyneenä. Poliisi vei hänet Palnan lastenkotiin, jossa Devi eli vuoden. ”Sitten tuli kaksi valkonaamaista minun kanssa leikkimään ja kolmen päivän kuluttua aloin hoksaamaan, että nämä alkaa sillai olemaan mun isä ja äiti.” Kun Devi oppi puhumaan, hän halusi usein puhua ammasta, ensimmäisestä äidistään. ”Amma-äiti oli sairas eikä kyennyt pitämään minusta huolta. Mutta hän oli ottanut mua syliin.” Elokuvan aikana kuusivuotias Devi tekee matkan omaan menneisyyteensä, kun hänen perheensä adoptoi Palnan lastenkodista toisen tyttären, pikkusiskon Deville. ”Palnan lastenkoti on ollut myös mun koti. En mä oo tullu mistään kaupasta.”

Materiaalit: www.elokuvakeskus.fi/palnantyttaret

Kiti Luostarinen: PALNAN TYTTÄRET
Tuotanto: Kiti Luostarinen Production Ky
Levitys: Pirkanmaan elokuvakeskus/Juha Elomäki

Suurpanostus ruotsalaiseen elokuvaan Suomessa

Ruotsalaista elokuvaa tullaan esittämään laajasti ympäri Suomen seuraavan kahden vuoden aikana. Suomen 12 alueellista elokuvakeskusta, Ruotsin elokuvainstituutti, Ruotsin Helsingin suurlähetystö, Svenska kulturfonden sekä Svenska nu -verkosto käynnistävät joulukuussa kaksivuotisen hankkeen, joka käsittää noin 200 ruotsalaisten elokuvien esitystä ympäri Suomen. Esityksissä on paitsi uusia elokuvia myös klassikoita, sekä jossain määrin dokumentteja ja lyhytelokuvia. Esitykset järjestetään yhteistyössä elokuvatoimistojen, elokuvateattereiden ja elokuvakeskusten kanssa. Esitettävien elokuvien valikoima vaihtelee eri paikkakuntien välillä yleisöpohjasta riippuen. Ensimmäiset esitykset ovat Espoossa, Hämeenlinnassa, Kajaanissa, Porvoossa, Oulussa ja Tampereella joulukuussa.

”Suomen ja Ruotsin väliset kulttuuriset siteet ovat vanhoja ja vahvoja, mutta naapurimaat eivät välttämättä tunne toisiaan nykyisin. Elokuvien kautta voi tutustua ruotsalaisen todellisuuden eri puoliin ja huomata samalla, että maittemme välillä on monia yhtäläisyyksiäkin. Projekti pyrkii lisäämään pysyvästi kiinnostusta ruotsalaisiin elokuviin ja ruotsalaiseen kulttuuriin muutenkin, samalla se voi olla mallina vastaaville projekteille”, sanoo hanketta koordinoivan Pirkanmaan elokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Laakso.´

Tänään ruotsalaista elokuvaa näytetään Suomessa lähinnä Helsingissä ja rannikkoalueiden ruotsinkielisillä paikkakunnilla.

”Merkkivuoden 2009 yhteydessä, jolloin on tullut kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Ruotsin ja Suomen tiet erkanivat toisistaan, projektilla halutaan tuoda ruotsalaista elokuvaa myös muille paikkakunnille Suomessa”, sanoo Ruotsin Helsingin suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Anders Eriksson.

Lisätietoja hankkeesta antavat Pirkanmaan elokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Laakso, puh. 040 703 8599, tai projektikoordinaattori Juha Elomäki, puh. 050 359 1357. Kysymyksiin vastaa myös Ruotsin Helsingin suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Anders Eriksson, puh. 050 556 2780.

Lisätietoja löytyy myös projektin sivustolta www.elokuvakeskus.fi/svensk

2009 elokuvateatterikalenteri saatavilla

Vuoden 2009 elokuvateatterikalenteri tuli äskettäin painosta. Komean punaisesta kalenterista annetaan SEOL:in ja SEL:in jäsenille nopean tilaajan alennus: tilauksista, jotka tulevat marraskuun 14. päivään mennessä ei peritä kolmen euron käsittelymaksua.

Alan ammattilaisille välttämättömän apuvälineen voi tilata sähköpostiosoitteesta filmikamari(ät)filmikamari.fi, faksilla (09) 6877 2320 tai puhelimitse (09) 6877 2315.

Kalenterin hinta on 23 euroa (sis. Alv) + postimaksu. Marraskuun 14. päivän jälkeen tulleisiin tilauksiin lisätään käsittelymaksu (3 €).

SEOL:in syyskokous

SEOL:in syyskokous järjestetään Vantaan Finnkino Flamingossa keskiviikkona 3.12.2008. Syyskokouskutsut ja tarkemmat aikataulut lähetetään myöhemmin.

SEOL:in syyskokouksessa valitaan hallitukselle erovuoroisten tilalle varsinaiset ja varajäsenet.

Erovuorossa ovat seuraavat jäsenet ja varajäsenet:

Vesa Aaltonen (Akke Selin)
Kalle Kantala (Peter Puisto)
Ismo Määttä (Timo Mänty)
Tarja Piiroinen (Satu Raekorpi)

Erovuoroinen voi jatkaa hallituksessa, mikäli hän itse haluaa ja syyskokous hänet hallitukseen valitsee. Ei-erovuoroiset jäsenet ja varajäsenet jatkavat automaattisesti hallituksessa vuodelle 2009.

Sääntöjen mukaan esitykset hallituksen jäseniksi tehdään kirjallisesti. Esitykset voi lähettää osoitteeseen tero.koistinen(ät)filmikamari.fi tai perinteisellä maapostilla osoitteeseen Suomen elokuvateatteriliitto – SEOL ry, Kaisaniemenkatu 3 B 29, 00100 Helsinki, 19. marraskuuta mennessä. Hyviin tapoihin kuuluu tietenkin varmistaa ehdotettavalta henkilöltä, että hän on halukas hallituksen jäseneksi.

Hallitus tekee syyskokoukselle esityksen vuoden 2009 hallituksesta. Syyskokous ei kuitenkaan ole sidottu esitettyihin ehdokkaisiin. Jos hallituksen esitys ei tyydytä syyskokoukseen osallistujia, mennään äänestykseen.

Äänestykset ovat avoimet, ellei vähintään 10 äänioikeutettua vaadi lippuäänestystä. Äänten mennessä tasan ratkaisu tapahtuu arvan vedolla.

Syyskokouksessa on kaikilla yhdistyksen jäsenillä puhe- ja äänioikeus ja kutakin omistamaansa/vuokraamaansa elokuvateatterisalia kohti yksi ääni. Jäsen voi lisäksi äänestää enintään viidellä valtakirjalla.

SEOL:in säännöt löytyvät internetosoitteesta
http://www.filmikamari.fi/page.php?id=37  

SEOL toivottaa messevää syksyä!

Suomen elokuvateatteriliitto – SEOL ry | Kaisaniemenkatu 3 B 29 | 00100 Helsinki | puh. (09) 6877 2315 | faksi (09) 6877 2320