Av-alan toimijat kampanjoivat Yleisradion rahoituksen puolesta – leikkaukset olisivat isku niin av-alalle kuin kuluttajille

Tiedote
Julkaisuvapaa 27.3.2023 klo 9.30
Audiovisual Producers Finland – APFI ry

Elokuva- ja tv-alan tuotantoyritykset ja tekijät ovat huolissaan vaalien alla nousseista pyrkimyksistä leikata Yleisradion rahoitusta merkittävästi. Ylen merkitys kotimaiselle av-alalle on huomattava. Viime vuosien menestystarinat, kuten Sorjosen, Karpin ja Hytti nro 6:n matkaaminen maailmalle tai suomalaisten rakastamien Muumien uudet versiot, eivät olisi olleet mahdollisia ilman Yleä.

Mahdolliset leikkaukset kohdistuisivat väistämättä ohjelmaostoihin ja urheiluoikeuksien hankintaan, mikä olisi merkittävä isku koko kasvavalle kotimaiselle av-alalle sekä näkyisi suomalaisille Ylen ohjelmatarjonnan huomattavana supistumisena. Uhattuna olisi myös riippumaton tiedonvälitys, jonka merkitys valeuutisten ja poliittisen propagandan täyttämässä mediakentässä on entistä suurempi.

Av-ala kampanjoi nyt sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #turvataanYle.

Ylellä on monta tärkeää roolia:

  • Yle on mukana rahoittamassa noin puolta kotimaisista elokuvista ja tukee siten monipuolista elokuvatarjontaa niin suomalaisissa elokuvateattereissa, Ylen kanavilla kuin Ylen digitaalisissa palveluissa. Ylellä on myös erittäin keskeinen rooli dokumentti- ja lyhytelokuvien tilaajana.
  • Ylen rahoituksen mahdollistamat draamasarjat, kuten Sorjonen, Karppi, Paratiisi ja Helsinki-syndrooma ovat raivanneet tietä suomalaisen sisällön nousulle vientituotteeksi ja tuoneet samalla kymmeniä miljoonia ulkomaisia investointeja Suomeen
  • Yle on ainoa kotimainen rahoittaja tietyille sisältölajeille, kuten ison kansainvälisen potentiaalin omaaville animaatioille sekä kotimaisille lasten- ja nuortenohjelmille
  • Yle pyrkii urheiluoikeuksien hankinnassa varmistamaan sen, että suomalaiset näkevät heille tärkeitä lajeja mahdollisimman kattavasti maksuttomilta kanavilta
  • Yle Areena ja muut Ylen digitaaliset palvelut palvelevat katsojien muuttuvia kulutustottumuksia, ja ne tavoittavat 73 % suomalaisista eli yli 4 miljoonaa suomalaisista viikoittain (yli 15-vuotiaasta väestöstä)
  • Yle palvelee vähemmistöjä esimerkiksi tarjoamalla sisältöjä näkö- ja kuulorajoitteisille sekä saamen ja ruotsin kielellä. Näitä erityispalveluita käyttää yhä kasvava joukko suomalaisia
  • Yle on joustavimmin muiden rahoitustahojen kanssa yhteensopiva tilaajataho
  • Yle luo julkisena toimijana markkinalle vakautta, tukee kotimaisen sisällöntuotannon elinvoimaa ja vähentää globaalien toimijoiden valtaa. Kotimaiset kaupalliset kanavat eivät hyötyisi Ylen rahoituksen pienentämisestä.

Samaan aikaan kun elinkeinoelämä ja valtionhallinto muodostavat yhdessä av-alan merkittävään kasvuun tähtäävää Kasvusopimusta, on ristiriitaista, että kotimarkkinan toimintaedellytykset ovat uhattuna. Terve ja toimiva kotimarkkina on edellytys kansainväliselle kasvulle, ja Ylellä on siinä keskeinen rooli. Kansainväliset toimijat olettavat, että esimerkiksi draama- tai elokuvahankkeilla on myös kotimainen tilaaja tai rahoittaja.

”Se, että poliittiset päättäjät pyrkisivät vaikuttamaan riippumattoman median ohjelmahankintoihin tai julkaisemaan sisältöön, ei sovi länsimaisen demokratian periaatteisiin. Yleisradiolla on lakisääteisiä velvoitteita, jotka sen pitää täyttää”, toteaa av-tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa.

”Kutsumme alan toimijat osallistumaan keskusteluun ja muistuttamaan Ylen merkityksestä kotimaiselle sisältöalalle sekä kuluttajille. Keskustelua voi seurata sosiaalisen median kanavissa aihetunnisteella #turvataanYle”, Kuulasmaa jatkaa.

Ylen rahoituksen turvaamisen lisäksi av-alan toimijat näkevät tulevalla hallituskaudella tärkeäksi kulttuurin rahoituksen osuuden nostamisen yhteen prosenttiin valtion budjetista, mitä useimmat puolueista ovatkin asettaneet tavoitteeksi omissa ohjelmissaan. Myös valtion rahoitusinstrumenttien kehittäminen olisi tärkeää:

  • Av-tuotantokannustimen rahoitus tulee vakiinnuttaa 20 miljoonan euron tasolle ja mahdollistaa myös kotimaisten tuotantojen tukeminen (TEM & Business Finland)
  • Suomen elokuvasäätiön rahoitusta tulee kasvattaa 15 miljoonalla eurolla (OKM)
  • Uuden rahoituspohjan mahdollistaminen tukemaan kv-kasvua implementoimalla AVMS-direktiivin mahdollistamat velvoitteet tilausmaksupalveluille ns. hybridimallilla eli investointivelvoite sekä veroluontoinen maksu, joka pienenee, jos investoi riittävästi. (LVM)

Yleisradion rahoituksen puolesta puhuvat:

Audiovisual Producers Finland – APFI ry
Suomen Filmikamari ry
Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry
Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry
Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat Sunklo ry

Lisätietoja:
Laura Kuulasmaa
toiminnanjohtaja
Audiovisual Producers Finland – APFI ry
laura.kuulasmaa(at)apfi.fi
+358 50 3450 056